Purkupäivä 2025 käsitteli purkumateriaalien uudelleenkäyttöä
Purkualan vuoden päätapahtuma Purkupäivä 2025 kokosi syyskuun lopulla runsaat 120 osallistujaa purkamisen ja materiaalien uudelleenkäytön ääreen Helsinkiin. Kestävän kehityksen johtaja Pekka Kiuru NCC Building Nordicsilta avasi osallistujille kestävän kehityksen vaatimuksia purkajille. Hän totesi purkamisen olevan uuden materiaalikierron alku. Kiertotalouden nousu, tiedon kasvava merkitys sekä purku- ja uudisrakennushankkeiden materiaalivirtojen yhdistyminen tarjoavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja houkuttelevat uudenlaisia toimijoita.
Espoon kaupungin rakennepäällikkö Vesa Pyy ja hankinnan erityisasiantuntija Arttu Turtonen esittelivät purkutöiden ja purkumateriaalien kierrätyksen hankintamallin, joka toi Espoolle palkinnon vuoden taidokkaimmasta hankinnasta. Mallia on sovellettu pilottikohteissa, joista saatujen kokemusten perusteella mallia edelleen kehitetään.
Professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoi Circular Drifter -hankkeesta, jossa kokeillaan purettavaa, siirrettävää, muunneltavaa ja uudelleenkoottavaa rakennusta. Talo on suunniteltu rakennettavan samoista osista erilaisina versioina vuorotellen Espooseen, Helsinkiin, Lahteen ja Turkuun, kun hankerahoitus järjestyy.
Rakennusteollisuuden täysin palvellut vanhempi asiantuntija eli nuorempi eläkeläinen Pekka Vuorinen jakoi taksonomiaprojektissa kertynyttä kokemustaan ja sen pohjalta muodostamaansa näkemystä. Hän korosti rakennusalan hankintaosaamisen sekä taksonomiaan liittyvän osaamisen tarvetta.
Toteutuneita purku- ja uudelleenkäyttöprojekteja esiteltiin niin Suomesta kuin Ruotsista. Stora Enson sellu- ja paperitehtaan purusta Ruotsin Borlängessä kertoi projektijohtaja Juha Finnilä NG Nordicilta. Massiivisen urakan 18 rakennuksen ja 56 säiliön purkaminen onnistui ilman ainuttakaan työpäivän menetykseen johtanutta tapaturmaa. Betonielementtien uudelleenkäyttöön keskittyvä ReCreate-hanke jatkuu ja tilanteen päivittivät Business Development Manager Inari Weijo Rambollilta ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Tero Niemelä Skanskalta, joka käyttää hankkeessa purettuja elementtejä uudelleen omissa kohteissaan. Akseli-allianssin toteuttaman Koskelan varikon hankkeen esittelivät vastuullisuusjohtaja Iida Vakkuri Sweco Finlandilta, projektipäällikkö Mari Hyvärinen Helsingin Kaupunkiliikenteeltä ja ympäristöpäällikkö Sami Häkkinen Kreatelta. Hankkeen purkuvaihe valmistui kesän alussa ja saavutti noin 97 prosentin kierrätysasteen.
Purkumateriaalien kierrätyksestä löytyy yhtäältä erittäin haastavia materiaaleja sekä toisaalta erinomaisesti kiertäviä materiaaleja. Purkupuun materiaalikierrätys on Suomessa varsin vaikeaa ja projektipäällikkö Sini Koskinen Puutuoteteollisuudesta kertoikin Puuloop-hankkeesta, jossa asiaan on tartuttu pilottihankkeiden kautta. Tarkoitus on vähentää purkupuun käyttöä sen pääasialliseen tarkoitukseen eli energiatuotantoon. Purkulasi sen sijaan kiertää mainiosti, mistä kertoivat HSEQ-asiantuntija Emily Lainpelto ja lasiliiketoiminnan johtaja Ilkka Rekolainen Uusioainekselta. Yrityksen vastaanottama lasi toimitetaan ensisijaisesti raaka-aineeksi lasiteollisuuteen ja sinne kelpaamaton osa vaahtolasin valmistukseen.
Purkamiseen ja purkumateriaaleihin liittyvälle tiedolle on suuri tarve. LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa kursseja purkamiseen ja purkumateriaalien kierrätykseen, mistä kertoivat lehtori Anne-Mari Tuomala ja ympäristötekniikan opiskelija Iiro Sulin. Kesäkuussa päättynyt UURAKET-hanke tuotti oppaan uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittämiseen sekä suunnitteluun. Hankkeen opetukset esitti kestävän kehityksen johtaja Arto Toorikka AFRY Finlandilta.
Vuoden alussa käyttöön otettu purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tietojärjestelmä Rapu on osa uuden rakentamislain toimeenpanoa. Rapua ja sen jatkokehitystä esitteli suunnittelija ja järjestelmän pääkäyttäjä Martin Excell Suomen ympäristökeskuksesta. Käyttäjän kokemuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä esitti teknisten määräysten, lainsäädännön ja laadun päällikkö Jani Kemppainen Talonrakennusteollisuudesta. Hän totesi järjestelmän tarjoavan mahdollisuuden byrokratian vähentämiseen ja prosessien tehostamiseen mutta vaativan jatkokehitystä. Siirtoasiakirjat on saatava kunnolla käyttöön ja niin hankkeeseen ryhtyvän kuin rakennusvalvonnankin tehtäviä on yksinkertaistettava ja tehostettava.
Rakentamisen ja purkamisen turvallisuus on aina tärkeää. Työturvallisuudessa oleellista on purkutöiden telineturvallisuus, jossa opasti suunnittelupäällikkö Jani Bolotin Ramirent Finlandilta. Ympäristöturvallisuudessa tärkeää on F-kaasujen talteenotto eristemateriaaleista, mistä kertoi standardointipäällikkö, tuotepäällikkö Tuuli Kunnas Rakennustuoteteollisuudesta. Yksi tapahtuman näytteilleasettajista, Cool Finland, onkin luonut toimintamallin F-kaasujen talteenottoon.
Tapahtuman muita näytteilleasettajia olivat näytteidenottopalvelua tarjoava ALS Global, rakentamisen laboratorio- ja asiantuntijapalvelua tarjoava Eurofins, rakentamisen elinkaaren laboratoriopalveluita tarjoava Labroc, Zerowaste-siirtoasiakirjasovelluksen kehittäjä Enpros sekä purkamisen raskaan tekniikan tekijä Liebherr.
Purkupäivän kuvia ja esitysmateriaalia löytyy tapahtumasivulta.
