Purkualan parhaat: Varavoimalaitoksen purku Ahvenenmaalla paikalliset olosuhteet ja kulttuuriperintö huomioiden

Dieselvaravoimalaitoksen purku Ahvenanmaalla rakennuksen julkisivu säilyttäen on kiinnostava esimerkki purkuhankkeen toteuttamisesta haastavissa reunaehdoissa. Purkajana toimi Sparal Oy Ab, ja hanke toteutettiin vuoden 2021 jälkipuoliskon aikana.

Sparal Oy:n hanke osallistuu Vuoden purkuhanke kilpailuun, jonka voittaja julkistetaan Purkupäivä2022-tapahtumassa 8.9.2022.

Purkuhanke käsitti varavoimalaitoksen ja siihen liittyvien rakenteiden purun perustuksineen ja haitta-ainepurkuineen. Haastavan hankkeesta teki se, että voimalaitosrakennuksen julkisivu on museoviraston suojelema ja piti näin säilyttää ehjänä tai ennallistaa alkuperäiseen asuun.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli purkaa julkisivu ja rakentaa se myöhemmin uudelleen, jotta rakennuksen sisälle saadaan riittävän järeää purkukalustoa voimalaitoksen purkamista varten.

Lopulta purku kuitenkin toteutettiin julkisivua purkamatta: moottori ja konepeti purettiin niin pieniksi kappaleiksi, että ne saatiin ulos rakennuksen 3,5 x 2,7 metrisen ulko-oven kautta. Konepedin purussa käytettiin ennen koneellista purkua hydraulista kiilausta, minkä avulla piikkaustyöt pystyttiin suorittamaan ovesta mahtuvalla koneella.

Sijainti Ahvenanmaalla toi mukaan omat haasteensa

Purkukohteen sijainti toi mukanaan erityisiä vaatimuksia: Ahvenanmaalla oli käytettävissä vai rajallinen valikoima purkulaitteita. Lisäksi Purkukohde sijaitsi Maarianhaminan keskustassa melko vilkkaalla turistialueella. Tilaaja edellytti, että työmaalla oli aina oltava paikalla ruotsinkielentaitoinen työnjohtaja.

Ahvenanmaalla oli saatavilla vain suhteellisien pieniä nostokoneita, mikä asetti haasteita voimalaitoksen piipun purkamiseen. Ongelma ratkaistiin nostamalla maanpintaa piipun ympäriltä seitsemällä metrillä.

Kierrätysasteeksi lähes 100 prosenttia

Purettaviin rakenteisiin kuului muun muassa 75 metriä korkea teräspiippu, sadan kuution ureasiilo sekä polttoainejärjestelmä ja savukaasujen puhdistuslaitteistot. Lisäksi sähköasennukset ja automaatio eroteltiin käyttöön jäävästä järjestelmästä, sillä tontilla on lämpölaitos ja toinen varavoimalaitos.

Puretusta voimalaitoksesta tuli mittava määrä materiaalia: noin 400 tonnia metalliromua ja 500 tonnia betonia. Kierrätys- ja jatkojalostuskohteista osa löytyi Ahvenanmaalta, osa mantereelta.

Voimalaitoksesta puretuille osille löytyi uutta käyttöä varaosina muun muassa Silja Linen ja Viking Linen laivoille. Urearakeet myytiin paikalliselle maatalouskaupalle, joka jälleenmyi ne metsänparannusaineeksi. Öljyille ja nesteille löydettiin jatkojalostajia myös Ahvenanmaalta.

Kierrätysmateriaalien logistiikka pyrittiin optimoimaan. Esimerkiksi metalliromu lajiteltiin lavoille niin, että pyrittiin saamaan aina täysiä lavapainoja.

Lopulta purkuhankkeen kierrätysasteeksi saatiin huimat 99,5 prosenttia. Kierrättämättä jäivät vain eristevillat, asbestijätteet ja polttokuona.

Purkualan parhaat -sarja nostaa esiin alan kehittäjät, parhaat käytännöt ja menestystarinat. Sarja esittelee alaa eteenpäin vieviä purkuhankkeita. Kirjoitus on viisiosaisen sarjan viimeinen osa.

Lisätietoja: työpäällikkö Jonathan Bjon, Sparal Oy Ab, jonathan.bjon(at)sparal.fi