Purkupäivässä näkyi yhteiskunnan muutoksen vaikutus kiinteistöihin

Purkupäivä 2026 tarkasteli kiinteistöjen käytön ja tarpeen muutosta sekä suhtautumista tarpeettomiin rakennuksiin. Kun ikäluokat kutistuvat ja väestö ikääntyy sekä keskittyy maantieteellisesti, monenlaisia kiinteistöjä jää tarpeettomiksi. Samaan aikaan sinänsä käyttökelpoiset rakennukset eivät enää vastaa toiminnan muuttuneisiin vaatimuksiin. Kun tarpeeton tai käyttötarkoitukseensa sopimaton rakennus on purettu, sitä tyypillisesti aletaan muistella kaipauksella muutaman vuosikymmenen jälkeen.

Yhteiskunnan muutoksen vääjäämättä tuottamiin haasteisiin etsittiin Purkupäivässä vastauksia uusista toimintamalleista, jotka perustuvat kiertotalouteen. Purkupäivän keynote-puheessa YIT:n vastuullisuusjohtaja Wilhelm Ehrnrooth totesi, että potentiaali on valtava, mutta rakentamisen siirtymä kiertotalouteen etenee hitaasti. Ehrnrooth kertoi YIT:n kiertotaloushankkeista, joista yksi on Helsingin Vallilan kiertotalouskortteli. Siellä toimii myös Spolia Designin käytettyjen rakennusosien kiertotalouskauppa, jonka esitteli tutkimus- ja kehityshankevastaava Mikko Piitulainen.

Tarpeettomiksi jää kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita

Kuntien valtavan kiinteistömassan tilannetta alenevan syntyvyyden ja voimakkaan muuttoliikkeen paineessa kuvasi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen. Kouluikäisten lasten määrä vähenee kaikkialla Suomessa, myös Uudellamaalla. Muutos vaikuttaa kaikkien asteiden oppilaitoksiin, myös korkeakouluihin, joissa jää jo nyt täyttämättä kasvava määrä oppilaspaikkoja.

Tarpeettomiksi jää myös sairaalarakennuksia, mistä kertoi HUSin kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo. Vanha rakennus voi kärsiä sisäilmaongelmista tai olla vain kerroskorkeutensa vuoksi nykyisiin tarpeisiin sopimaton. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta saattaa vaikeuttaa sen sijainti keskellä sairaala-aluetta, johon ei voida järkevästi sijoittaa muita toimintoja.

Tarpeettomien rakennusten ylläpito on ylimääräinen kulu, minkä vuoksi rakennuksia puretaan. Tyypillisesti purettua rakennusta aletaan muistella kaipauksella 60 vuotta myöhemmin. Purkuhuolta kuvasi yliopistonlehtori Iida Kalakoski Tampereen yliopistosta, jossa on käynnistetty Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Korjaamisen käänne – Rakentamisen resurssiviisautta etsimässä.

Rakennusosien uudelleenkäytön kokeilua, tutkimusta ja standardointia

Tarpeettomiksi jääneet kiinteistöt koostuvat osista ja materiaaleista, jotka eivät ole tarpeettomia. Kun rakennuksia ei yleensä ole suunniteltu uudelleenkäyttöä ajatellen, purkaminen käyttökelpoisiksi osiksi on taitolaji.

Uudelleenkäyttö vaatii kokeilua, tutkimusta ja standardointia sekä tiedonvaihtoa palvelevan järjestelmän. Näiden kehitystä on viime vuosina seurattu Purkupäivässä. Rakennus- ja purkujätemateriaalien uudelleenkäyttöä tavoittelevan Rapu-tietokannan tilanteen ja kehityssuunan päivitti kiertotalousratkaisujen suunnittelija Martin Excell Suomen ympäristökeskuksesta.

Kokonaisten betonielementtien turvallisesta irrottamisesta kunnostusta ja uudelleenkäyttöä varten kertoi tuotantopäällikkö Antti Lantta Umaconilta ja elementtien uudelleenkäytöstä liiketoiminnan kehityspäällikkö Tero Niemelä Skanskalta. Umacon ja Skanska ovat keränneet kokemuksia ReCreate-tutkimushankkeessa, jota on myös seurattu Purkupäivässä edellisvuosina. Samoin on seurattu puutuoteteollisuuden PuuLoop-kiertotaloushanketta, jonka tilanteen päivitti johtava asiantuntija Sini Koskinen.

Rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyy sekä juridisia että teknisiä haasteita, joita avasi päällikkö Jani Kemppainen Talonrakennusteollisuudesta. Yksi mielenkiintoisia uudelleenkäytön mahdollisuuksia tarjoava rakennusosatyyppi on ontelolaatta, jonka uudelleenkäyttöön luodaan suomalaista standardia. Tästä kertoivat tuotepäällikkö Tuuli Kunnas Rakennusteollisuudesta ja Competence Lead Inari Weijo Rambollilta.

Purkupäivä etsii uusia keinoja kiertotalouteen

Rakentaminen ja purkaminen ovat perinteistä toimintaa, johon haetaan uusia ratkaisuja. Purettavan kohteen piirustuksista tekoälyllä luotava BIM-malli helpottaa laskentaa, mistä kertoi Leo Salomaa Make A Bimistä.  Talotekniikan kiertotaloudesta purkuhankkeissa kertoi hänen sukunimikaimansa toimitusjohtaja Nikolas Salomaa nolla_E:stä. Talotekniikka tarjoaa poikkeuksellisen ja toivoa herättävän poikkeuksen rakentamisen kiertotaloudessa: talotekniikan uudelleenkäyttö tarjoaa selviä kustannussäästöjä.